Kaikki mitä mä teen väärin,
haluun pyytää niitä anteeks.
En tiedä miten aina siihen päädytään,
mut en haluu menettää sua.
Oot mulle, kulta, maailman tärkeintä,
sä oot yksi syy miks jaksan huomiseen.
Murheet sulle saan kertoo,
sä kuuntelet ja tuet,
annat uskoa parempaan.
Meil kummalkaa ei oo kaikki hyvin,
kellutaan samassa meressä,
samassa horjuvassa veneessä.
Pidetää toisiamme pystyssä,
autetaan tarpeen tullen.
Aina meil hauskaa on,
nauretaan läpi yön,
kaupungilla nolataan ittemme,
nauru kuuluu toiseen päähän kylää.
Ennen olin rikkinäinen palapeli,
mut sä tulit ja teit musta ehjän.
En ikinä voi kiittää siitä tarpeeks,
mikään ei riittäis kiittämään.
Ethän ikinä jätä mua?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti