Totuus satuttaa, mut se on kestettävä.

Haluun ihan ekana pyytää anteeks, 

mun ei koskaan ollu tarkotus loukata sua,

tiiän ettei menneisyyttä voi unohtaa, 

en pysty siihen itekkään.

Aina kun sut nään koulussa,

tekis mieli tulla sun luokses,

mut jos sä huomaat mut,

sä katot sillee ku haluisit ettei mua olis,

ettet haluis tuntee mua,

ehkä mä kuvittelen kaiken,

mut siltä must vaan tuntuu.

Tiiän ja ymmärrän ettei sulla oo helppoo,

mutta ei oo kenelläkään muullakaan,

jos haluut unohtaa, 

tuu sanoon se mulle suoraa,

se helpottais tätä hetkee,

vaikka se satuttaa ihan helvetisti,

ni se on totuus.

Tarviin sua, koska rakastan sua.

Kun ajattelen sua, kaipaan sun ihania sanoja,

kuinka ihanaa se vois ollakaan,

jos vierelläni oisit juuri nyt,

se kaikki tuntuis vain ihanalta unelmalta,

mut mikään ei vois olla sen parempaa,

rakastan sua.

Mut en voi olla miettimättä,

mitä jos et hyväksy mua tälläsenä,

entä jos en oo sellanen ku sä haluisit,

ja entä jos sä satutat mua vaan,

tai mä satutan sua, koska pelkään.

Kun luen mun tekstejä susta,

ja luen aina uudelleen meiän keskustelut,

tajuun kuinka ihana sä ootkaan,

mun pitäis olla onnellinen,

mut en tajuu miks se on vaikeeta,

mut se ei tarkota etten rakastais sua,

koska en vois elää enään ilman sua.

Ehkä mun on vaikee astuu askel eteenpäin,

mut must tuntuu et haluun tehä niin,

jos sä vaan lupaat pysyy vierelläin,

ja oot rehellinen mulle.

Aikaa ei voi pysäyttää vaikka haluaisi.

Kaikki sama alkaa taas alusta,

näkee samat ihmiset,

kaikki päivät menee koulussa homehtuessa,

katotaan kun ihmiset riehuu käytävillä,

juorutaan toisten asioita eteenpäin.

Raivotaan kun kokeet menee paskasti,

vittuillaan kun tulee liikaa läksyi,

stressataan kun asiat ei mee hyvin,

nauretaan toisten mokille,

nähdään vihaiset ilmeet jokapäivä.

Mut entä vuoden päästä,

kaikki tuttu katoaa muistoihin,

miten pärjätään ilman sitä vanhaa,

jäädään kaipaamaan kaikkea,

vaikka sanotaan et onneks päästään eroon,

mut kaikki muuttuu.

Mihin katoaa kaverit jotka sai tuntee monta vuotta,

kaikki ne tutut kasvot katoaa,

mikään ei tuu olemaan enään niin helppoo,

on aika astuu elämässä porras ylöspäin,

kaikki asiat nähdään uusin silmin.

Jatketaan matkaa uuteen maailmaan.

Syntymäpäivä !

Joo tää on nyt tälläi erilaine, et sori vaa jos petytte ! :D mut joo mullaha oli siis eilen synttärit (9.8.2012) !

ihan perus et datasin melkee koko päivän, mut eihä se mitää haittaa vaik ois ollu kiva mennä johki..

vaik leffaa tai jotaa mut ei kukaa päässy ja ei oo muutenkaa saldoo et ois voinu muutamii pyytää.. 

mut joo emmä jaksa mitää tekstii tähä, mut lisäilen kuvii ! nää on kaikki mun omii ja laatu on oma vanha paska kamera. hey ! 

Pidin omat bileet (;

Äiti teki mustikkapiirakkaa ! nam.

Ja muffinsseja(;

Tuli vähän mehuu juotuu (:

Kaverit onnitteli viesteilläki (:

Hih, isä anto lahjaks <3

sain tädiltä lahjaks ! en yleensä saa mitää o:

Kortti omalt perheelt (:

Kortti tädiltä (:

Kortti iida-marialt (:

Dumlet on hyvii <3 

'' Usein mietitään elämän tarkotusta,

ei tajuta että ollaan viellä nuoria,

joilla on elämää edessä,

pitäis nauttii nuoruudesta vielä kun voi,

ehkä me joskus opitaan elämään jokainen päivä,

niinkuin se olisi viimeinen. ''

joomoi aika kärsivä oon.

joo, elikkä kerron viel et täytin 15 !

 wuhuu todellaki sen verra vast..

mut ei täs muuta. 

Voiko tää kerta olla kerranki jotain.

Voisko tässä kerranki olla sitä jotain,

jotain mitä kauan oon odottanu,

jotain mistä kaikki haaveilee,

jotain melkeen liian ihanaa ollakseen totta ?

En uskalla sydäntä kokonaan avata,

oon varuillani kanssas vaikkei ehkä tarvis,

mut pelkään et taas saan uuden viillon sydämeen,

jos sä vaikka vaan leikit mun kanssa.

Tarviin vaan aikaa,

jottai voin luottaa suhun täysin,

olla varma että sä et vaan leiki mun tunteilla.

Jotain niin pienessä ajassa syntyi,

tuntuu et täst tulee jotain suurta,

uskomattoman kaunista tarinaa elämään,

mut en uskalla viellä iloita liikaa,

kaikki voi viel hajota.

Sä oot jotain ainutlaatuista,

en voi kertoo ees näit tunteita,

en löydä sanoja kertomaan näit,

haluun pitää susta ikuisesti kii, rakas ♥

i want be happy.

Joka minuutti, joka sekuntti,

kun elän tääl maailmas,

en tiiä pitäiskö olla ilonen vai onneton,

oon suurimman osan onneton,

monet sanoo et pitäis iloita,

mut se tuntuu väärältä.

Joten esitän,

laitan kaikki luulemaan et kaikki on hyvin,

haluun viel joku päivä oikeesti tarkottaa sitä oikeesti,

olla onnellinen ja nähä kuinka kaunis maailma on.

Haluun oppii tykkään asioista,

vihaan monia liikaa nytte,

vihaan itteeni ja tuhoon vaa itteeni nyt,

hajotan kaiken mikä lähelle tulee,

miks hajotan kaiken jos haluun olla onnellinen ?

Mua pelottaa.

Tunnen et oon pieni tyttö,

voimaton ja pelokas.