Happy, but really sad.

Haluun tunteet kirjottaa paperille,

kynästä loppuu muste,

sanat ei pysty kuvaamaan asioita,

purskahdan itkuun,

kaipaan lohdutusta,

ihmistä vierelle tukemaan.

En voi elää ilman erästä,

hymyilen ja sanon kaikki hyvin,

mut sisältä kaikki paskana,

en ajattele toisten tunteita,

en haluu loukata,

saan muut toivomaan liikaa.

En vaan enään tiedä mitä tehdä,

joskus olin onnellinen,

mut salama kirkkaalta taivaalta,

murskas kaiken,

ihan kaiken pieniin palasiin.

 

Brothers and sisters love !

Ei me muisteta sitä,

ku ensi askeleet otettiin,

sisarusten kanssa sovussa oltiin,

halattiin ja autettiin.

Nykyään vaan riidellään,

huudetaan ja raivotaan,

mut salaa rakastetaan,

nyt ja ikuisesti.

Sisarukset autto aina ylös,

nykyään ne ei tee mitään,

yhdessä tanssittiin,

nykyään ees kosketa,

ennen leikittiin ja juteltiin,

nykyään ei jutella melkeen yhtään.

Ei sitä pakosti myönnetä,

mut sisarusrakkaus on ikuista,

niin.. ikuista ♥.

Pelkoa, haavoja ei pääse pakoon..

En jaksa varmaan enään,

vaihat mieltä joka päivä taas,

suutut jos oon surullinen,

enkö saa ilmasta tunteitani?

    

Mietin jo hetken et tää loppu,

mut ehkä voidaa kaverein pysyy,

siinäkin on se ehkä.

Saat mut epävarmaks,

tuhoomaan tunteita,

tai sit vaan ne menee piiloon,

pelkään et satutat,

niinku kaikki muut..

  

Tähän me tultiin.

En voi enään ymmärtää,

mennään edes takasin vaan,

taas kerran haluun vaa itkee,

miks kaikki ei vois olla vaan hyvin ?

 

Voitaisiin olla onnellisii,

eka mä menin ja melkee tuhosin,

nyt sä, sanoit jotain mitä en halunnu,

en tiiä mitä tää enään on.

Meen pois,

en tiiä palaanko sun luo,

tukahdutan tunteet,

itken kyyneleet ja jatkan matkaa,

anteeks, kiitos & hyvästi.

I walk away..

I love you, i need you, i miss you ♥

Satutin sua, vaikka rakastin,

tiiän miltä se tuntuu,

onneks sain sut takas,

toivon etten tehny virhettä,

mut toivon et annat aikaa,

aikaa varmistaa,

et tää on täysin oikein,

tiiän et rakastan sua,

mut haluun voittaa mun pelon,

tuhota sen,

jotta voin olla vapaa.

  

Ensin ajattelin etten enää sais sua takas,

mut kiitos sain sut,

haluun sun vierelläs olla aina,

halata sua tiukasti,

en  pärjäis ilman sua.

Ilman sua en voi olla onnellinen,

en pystyny ees hymyilemään,

kaipasin ja itkin vuokses,

haluun et oot ikuisesti mun ♥

Kesäfiilist ja loma ♥

Muistelin täs viime kesää,

tajusin kuinka kaipaan yhtä,

kuinka rakastan kesää,

ja leirist tulee todellaki paras ! 

okei en oo varma..

se on hauskaa ja yhtä painajaista ! 

mut hitot, nautin kesästä ♥

Ja mikäs siinä ku samal leiril,

on tosi söpöjä jätkii (;;

shyy! nimiä en toki rupee mainittee d:

Toivotaa et menee hyvinn..

pääasia on et on hauskaa ! eiks jeah? ♥

Rauhallista, mut bileet ! (;

Anteeks rakas.

  

Musta tuntuu etten oo tosissani kanssas,

kaikki alkoi todella läbän heitolla,

mut sit sä kai oot tosissas.

    

En tiiä onko mulla ollenkaan tunteita sua kohtaan,

oot todella ihana ja tärkee,

mut ei se oo sen vakavampaa.

Oot mulle ystävä, 

et yhtään enempää ainekaan nyt.

En haluu satuttaa sua,

mut en voi valehella enään,

tää satuttaa muakin,

enkä voi tajuta tätä itekkään,

miks en rakasta sellasta,

kenen kanssa voisin onnistuuki.

   

 En tajuu enään yhtään mitään..

Rakastanko kuitenkaan, i don't know.

En tiiä mitä tunnen sua kohtaan,

sä kerrot kuinka paljon rakastat,

miten paljon kaipaat,

oot aivan ihana, 

jotain mitä oon aina halunnu.

En vaan ymmärrä,

miks en oo varma tunteist sua kohtaan,

ehkä vaan pelkään rakastuu,

en haluu menettää sua,

oot liian rakas,

vaikken oo varma,

onko tää kumminkaan niin vahvaa.

Annathan mulle aikaa selvittää tunteet..

Mullon ikävä sua.

Ei siinä menny ees minuuttia,

kun sait ne vanhat muistot mieleeni,

kuinka rakastin sua,  kuinka kaipasin sua.

Sä oot niin lähellä, mutta kumminkin kaukana,

joka kerta kun sut nään, 

tajuun miks rakastin sua, ja kuinka paljon.

       

Sun silmät on tähtitaivaan kirkkaimmat tähdet,

hymysi maailman herttaisin,

sun luontees on täyttä ihanaa,

rakastan sun ääntäs, 

en voi katsetta susta irrottaa,

oot mun mielessä taas,

tunteet palaa piilosta pois.

     

Joka sekuntti,

mun tekis mieli vaan halata sua,

kertoo kuinka paljon rakastan,

mut en uskalla,

en oo varma ketä kohtaa tunnen parhaiten,

kuka olis se oikee,

oon tääl risteykses taas yksin,

rakastan suakin, miks oot niin ihana.. again ?

       

Luotas lähteä mä koskaan tahdo en,

haluun jäädä vierelles ikuisesti.

Rakkautta, mut jotenkin niin epävarma, why ? i don't know..

Mä en kiellä ettenkö rakastais sua,

mut en tiiä onko tää niin vakavaa,

sitä oikeeta rakkautta mitä on,

en tiiä miks tää on näin,

oot ihana, välitän susta,

mut jotenkin oon niin epävarma,

uskonko enään rakkauteen ?

pelkään et menetän taas kumminkin ?

mä en tiiä.. tarviin aikaa, anteeks.

Saatan sun seurassa hymyillä,

saat mut nauramaan,

et oo ehkä se komein,

mut oot ihana, rakas.

Vika ei oo sussa,

se on mussa,

pelkään liikaa menettämist,

myönnän rakastan sua,

mut en tiiä..

Rakastan, mut en uskalla päästää tunteita valloilleen? 

mä en tiiä.. älä jätä mua, anna mulle aikaa.

En oo hyvä kirjottaan, mut anteeks.

Jotain niin kaunista, yhtäkkia tuhoutuu,

en osaa ymmärtää, mikä meni pieleen.

En ajattele ennenkuin sanon,

kadun aina jälkeenpäin, en voi sille mitään.

    

Yritän kestää omat virheet,

hetken kadun, sitten yritän jatkaa eteenpäin,

en kiellä, ettenkö miettis anteeksipyyntöö,

en vaan enään kerta kaikkiaan osaa mitään.

Kaipaan sitä aikaa kun naurettiin, seottiin yhessä,

kuinka salaisuuksia jaettiin, murheet jaettiin,

oltiin hyviä ystäviä, tunnettu kuin 100vuotta,

tuettiin ja samassa veneessä jumitettiin.

               

Kesä kun jätkiä kateltiin,

oltiin vapaita ja ihastuksia stalkattiin,

talvella seurattiin jotain ihan randomii kotiin,

itkettiin, naurettiin, oltiin onnellisii jätkien takii,

melkein kaikki jaettiin.

     

Syötiin iso pizza kahdestaan,

koko purkki jäätelöä syksyllä,

puoliks aina herkut ostettiin,

pyöräiltiin yhdessä pitkä matka rannalle,

miks näit muistoi on niin paljon?

       

Tiiän et kaikki on menetetty,

typerien virheitteni takii,

anteeks jos loukkasin,

en sano ääneen anteeks,

mut toivon,

et oot onnellinen,

ja ehk joskus vanhoina kuulumisii vaihetaan,

Rakas, vanha, ystävä ♥.

     

Oot rakas, välitän susta, mut onko se enemmän?

Oikeesti sussa on jotain,

mut en haluu taas pettyy,

en aijo päästää tunteita tähän,

se kaikki on vaan pilaa,

kaihan säkin ajattelet sen niin?

Särkeny liian monta sydäntä,

liian monesti sydän särkyny,

en tiiä kestäisinkö enään.

anna mulle aikaa,

miettii onko tää järkevää.

   

Jos annan tunteiden viedä,

olisko se ikuista,

vai hetken säätöä,

pelottaa ajatella,

meniskö askeleen eteenpäi,

toivon ettet jätä mua,

vaikken tekis niinku haluut.

Kolmet kiitokset ja anteeksipyynnöt (?)

Kyyneleet poskella vierii,

ties kui mones kerta sekin,

mut kaikki virheet,

mitä oon täs nyt tehny,

ette kuule tätä,

mut pyydän anteeks,

en tahallaa halunnu satuttaa.

Mä tykkään susta,

sus on jotain mistä tykkään,

en vaan osaa kertoo mitä se on..

Me tunnettiin tosi kauan,

itkettiin, naurettiin ja riideltiin,

silti pysyttiin kaverein,

nykypäivänä muuttunu asiat.

Sun kans voin aina nauraa,

kerrot mulle asioita,

oot liian ihana ollakses totta,

mut en tiiä,

mitä tää kaikki tarkottaa. 

    

" But I just wanna walk away
'Cause if I stay I'm gonna end up hurting you
And I don't wanna break your heart, baby " 

- en muista kenen biitist xd

Kiitos muistoista, nyt kaikki on ohi.

Kaikki tää mitä koettiin,

unholaan nyt jääköön,

en haluu enää kaivata sua,

oot mulle vaan pelkkä random,

en kadu mitään.

Sanon vaan kiitos,

en pyyä anteeks, 

ehkä sanon myös hyvästi,

me ei tulla enään tuntemaan.

Elä elämäs ilman mua,

niinku tähänki asti,

älä jää kaipaamaan,

en mäkään sua.

I need you.

Ajattelen sua joka päivä,

mietin kuinka luokses pääsisin,

mitä tää kaikki oikeen tarkottaa.

      

Ensi kertaa kun sut näin,

en heti tajunnut,

 kuinka ihana sä olit,

aluks hieman epäröin,

mut salaa itelle myösin,

you are lovely,

muille ei oo rohkeutta kertoo,

et oikeesti susta välitän.

 

Toivon että joskus,

tästä vois tulla jotakin,

mut ainekaan en haluu menettää sua,

i like you so much. ♥

Harmi ku mikää ei oo ikuista, vai onko ?

Muistan illan,

kahdestaan meren rannalla,

auringonlaskua katseltiin,

oltiin lähekkäin,

olit kummallinen,

et kertonu mitä mietit,

mut sitten,

kerroit kuinka paljon mua rakastat.

Ajattelin ensin et se on unta,

mut ei, se oli totta,

jotain liian ihanaa.

Sinä iltana,

ensi kertaa suudeltiin,

oltiin niin onnellisii,

elämämme paras päivä ikinä.

 

Diudiu pakastan sua ♥

Saat mut nauramaan,

tuot iloa elämään,

seurassas murheet unohan,

sun syliisi haluisin,

kertoo kuinka rakastan sua.

Aluks en tajunnu,

kuinka ihana oot,

mut ajan kanssa,

sust paljastu jotain ihanaa,

toisaalta se pelottaa,

en haluu menettää.

En pelkää rakastaa, vaan menettää.

Kesä tulee (;

Aurinko paistaa,

iholla tuntee ku kesä saapuu,

on syytä hymyyn,

kesälomaa odotettu kauan,

vihdoinki se saapuu.

Yöt valvotaan kokonaan,

jäätelöä syödään joka päivä,

uimassa käydään helteellä,

auringonssa nukutaan.

Kiitos kesä ku oot olemas ♥

New life? thanks.

Jostain syystä oon onnellinen,

vaikka jotain pelkään,

jotkus saattaa hermo pettää,

vihaan liikaa asioita,

vanhat asiat ui mielessä,

mut silti,

mul on syy olla onnellinen.

En kaipaa mitään,

päässy yli kuolemasta, menetyksistä,

kaikista niistä virheistä,

ehkä tästä alkaa uus elämä,

reilusti parempi ku ennen.

Kerro sun syy, haluun tietää sen nyt.

Miks sun piti tulla takas?

Palauttaa mieleen kaikki entinen,

kaikki se niin ihana,

mut samalla surullinen..
 

Tiiän että kaikki on ohi,

se ei tuu takas,

ei vaikka yrittäisit kuinka.

En tienny miten sul menee,

ajattelin et oot unohtanu mut,

niinku mäki sut melkee..

Haluun tietää sun syyn,

miks tulit takas,

mitä ajat takaa taas.
 

Mut sä oot muuttunu,

en tiiä onko se totta,

ja jutut kuulosti mahottomilt,

mut entä jos ne on totta?

Mä en tiiä enään,

sekotit mun ajatukset taas,

kiitos sulle siitä.

Miksi juuri hän on nyt poissa?

Yksin rappusilla istun,

pieni kuva käsissäni,

katson ylös taivaaseen,

mietin, miten tässä näin kävi.

 

Yritän jatkaa eteenpäin,

 kumminkin jumitan paikallaan,

lohtua edes vähän kaipaan,

kaipaan selitystä,

miten tässä kävi näin?

Kyyneleet poskella vierii,

kuvaa katson silmät täynnä kysymyksiä,

miksi juuri minun enkelini,

miksi niin viaton ihminen,

miksi hän..

 

Rakastan, mut parempi unohtaa.

Annoin näin käydä taas,

tunteet päästin melkee valloilleen,

onneks tajusin kumminki ajoissa,

kaikki se olis ollu turhaa,

nyt voin yrittää unohtaa,

jatkaa matkaa eteenpäin.

 Meiän tiet ei kohtaa enään, eihän?