torstai 8. marraskuuta 2012

Poissa nyt ja aina.

Kaipaan sun sanojas,
sitä tunnetta minkä sait aikaan,
eniten kaipaan sun positiivisuuttas,
et ikinä masentunu vaikka asiat ei onnistunu,
uskoin aina että kyllä kaikki järjestyy.

Jos olisin tienny että lähet,
en olisi riidelly ikinä,
olisin vierelläs ollut aina,
vain hyviä hetkiä viettänyt,
mutta nyt kun oot poissa,
kadun kaikkia virheitä,
oltas voitu olla onnellisii,
unohdettu riitely,
kuin sitä ei olis olemassakaan.

Pala mun sydämestä on sulla,
sä murskasit sen,
sydämes on aukko,
jota kukaan ei voi korjata,
vaikka haluaisi,
se on mahdotonta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti