Muistatko hetken,
kun tavattiin ekaa kertaa,
pidettiin toisiamme kädestä,
katsoin suoraan silmiisi,
ja näin suuren ilon,
onnen jota ei voisi edes sanoin kertoa,
ensimmäinen muistoni kanssasi,
niistä tuhansista mitä ollaan koettu,
se oli niistä rakkain.
Suljit minut usein syliisi,
pidit tiukasti kiinni,
suojelit kaikelta pahalta,
opetit mua,
opetit olemaan onnellinen,
nauttimaan elämästä.
En kerro tunteitani jokapäivä,
mutta se ei tarkoita ettenkö välittäisi,
muistot ovat sydämissämme,
eikä niitä pois saa,
ei niitä haluaisikaan unohtaa,
vaikka olisit kaukana,
olet aina lähellä, niin lähellä kun vaan voi olla,
sydämessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti